Yksilöpsykoterapiasta apua psyykkisten häiriöiden hoitoon

Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto. Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. Pidempikestoisten ja hankalampien häiriöiden kohdalla psykoterapiaa voidaan käyttää lääkehoitoon yhdistettynä. Psykoterapia on osoitettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi useiden eri psyykisten häiriöiden hoidossa. Hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde psykoterapeutin ja asiakkaan välillä on tärkeä asia hoidon onnistumisen kannalta.

Komppi tarjoaa lyhyttä (esim. 12-20 kertaa) ja pitkää yksilöpsykoterapiaa yksityisille asiakkaille ja yritysten työntekijöille. Vastaanottoaika on yleensä 45 minuuttia. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tarvitset psykiatrin lausunnon.

Mikäli varaat ajan suoraan psykoterapiaan, voit ajanvarauksen yhteydessä halutessasi pyytää terapeuttia soittamaan ennen ensimmäistä käyntiä.

 

PSYKOTERAPIAA NETIN VÄLITYKSELLÄ?

Osa Kompin psykoterapeuteista tarjoaa myös mahdollisuuden psykoterapiaan tai tukikäynteihin netin välityksellä. Terapia toteutuu suojatun etäyhteyden avulla etukäteen sovittuina ajankohtina. Kasvokkain toteutuvan ja netin välityksellä toteutuvan psykoterapian välillä ei ole todettu merkittäviä eroja tieteellisissä tutkimuksissa.


YKSILÖPSYKOTERAPIAN SUUNTAUKSET

 
 

EMDR-terapia

EMDR-terapia (eye movement desensitization reprocessing) on hoitomenetelmä, jota käytetään traumaattisten tapahtumien työstämiseen. Trauma voi olla mikä tahansa negatiivinen kokemus, joka vaikuttaa voimakkaasti yksilön psyykeen. Menetelmää voidaan soveltaa yksittäisten traumaattisten kokemusten, kuten onnettomuuksien, väkivallan, tai menetysten työstämiseen. Sitä voidaan käyttää myös erilaisten psyykkisten oireiden taustalla olevien, haitallisten uskomusten muokkaamiseen. EMDR-menetelmässä muistikuvia neutraloidaan ja muutetaan ohjattujen silmänliikesarjojen avulla. EMDR-terapiassa käydään yleensä 5-10 kertaa ja sitä käytetään usein osana muuta psykoterapiaa. 

Hahmopsykoterapia

Hahmoterapian lähtökohtana on asiakkaan ja terapeutin arvostava ja ainutlaatuinen kohtaaminen. Terapeutti tukee asiakasta hahmottamaan omaa kokemustaan, suhdettaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Tämä hahmottaminen, tai tietoisuuden lisääntyminen, on hahmoterapian keskeinen tavoite. Myönteinen muutos käynnistyy paradoksaalisesti henkilön alkaessa tiedostaa ja hyväksyä itseään sellaisena kuin hän on. Hahmoterapia tunnetaan myös nimellä gestalt-terapia. Termin taustalla on saksankielinen sana 'gestalt', joka merkitsee hahmoa, muotoa tai kokonaisuutta. Hahmopsykoterapiaa voidaan soveltaa osana lyhyttä (esim. 12-25 kertaa) tai pitkää psykoterapiaa. 

 
 
 

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT)

Hyväksymis- ja omistautumisterapia on terapiamuoto, jossa painotetaan yksilön arvoja ja arvojen mukaista toimintaa. Terapiassa keskitytään siihen, mikä kunkin yksilön elämässä toimii ja mikä ei toimi. Työskentelyn päämääränä on auttaa henkilöä elämään rikasta ja merkityksellistä, omien arvojen mukaista elämää. Ajatusten ja tunteiden käsittelyssä korostuu niiden hyväksyminen sellaisina kuin ne ovat, yrittämättä muuttaa niitä. Terapiassa pyritään kuitenkin saamaan etäisyyttä kielteisiin ajatuksiin ja tunteisiin sekä lisäämään psykologista joustavuutta. Hyväksymis- ja omistautumis-terapiaa toteutetaan usein lyhyenä psykoterapiana (esim. 12-25 kertaa), mutta sitä voidaan soveltaa myös osana pitkää psykoterapiaa. 

Integratiivinen psykoterapia
 

Integratiivisessa psykoterapiassa tavoitteena on työskentelytapa, joka huomioi asiakkaan yksilölliset hoidolliset tarpeet mahdollisimman hyvin. Tähän pyritään erityisesti painottamalla eri psykoterapiamuodoille yhteisiä, muutosta tutkitusti tuottavia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä. Tarpeen mukaan lähestymistapaa täydennetään asiakkaan hoitoon soveltuvalla kokonaisuudella eri psykoterapiasuuntausten teoreettisista hahmotustavoista ja tekniikoista. Terapian tavoitteet sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Integratiivinen psykoterapia voi toteutua lyhyenä (esim. 12-25 kertaa) tai pitkänä terapiana (esim. 1-3 vuotta). 

 
 
 

Kehopsykoterapia

Kehopsykoterapiassa pyrkimyksenä on vahvistaa mielen ja kehon yhteyttä kuntouttavassa ja turvallisessa, terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Kehopsykoterapeuttisista menetelmistä saattavat hyötyä esimerkiksi traumatisoituneet ja kehollisesti reagoivat tai oirehtivat asiakkaat. Terapiassa pyritään tunnistamaan eri tunteiden aktivoitumista kehossa ja aktivoimaan kehon luontaista palautumiskykyä. Kehopsyko-terapeuttisia menetelmiä käytetään usein osana muuta psykoterapiaa. 

Kognitiivinen psykoterapia

Kognitiivinen psykoterapia sisältää useita eri psykoterapiamuotoja. Niillä on yhteiset juuret, mutta painotukset ja työskentelytavat vaihtelevat. Keskeisiä kohteita terapiatyöskentelyssä ovat asiakkaan haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset sekä niihin liittyvät hankalat tunteet. Kognitiivisen psykoterapian perustajatuksena on se, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja että muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan, myös tunnekokemus voi muuttua. Terapiassa kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä ja uudenlaisia toimintatapoja. Kognitiivinen psykoterapia voi toteutua lyhyenä (esim. 12-25 kertaa) tai pitkänä terapiana. 

 
 
 

Kognitiivinen käyttäytymisterapia
 

Kognitiivisessa psykoterapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa nykyhetkessä. Siinä tarkastellaan yksilön käyttäytymistä ja menettelyä eri tilanteissa hänen pyrkiessään ratkaisemaan ongelmiaan. Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta löytämään uusia käyttäytymismalleja haitallisten käyttäytymismallien tilalle. Terapia pohjautuu käyttäytymisanalyysille, joka tehdään ensimmäisten 2-5 kerran aikana. Hoidon kesto ja tavoitteet sovitaan tämän jälkeen. Terapiassa kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaisia toimintatapoja ja käyttäytymismalleja. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa toteutetaan lyhytpsykoterapiana (esim. 12-25 kertaa) tai pitkänä terapiana.

Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia

Kognitiivis-analyyttisessa (KAT) terapiassa tavoitteena on asiakkaan oireiden ja ongelmien helpottuminen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen, sekä uusien, joustavampien toimintatapojen kehittymisen kautta. Terapia alkaa 4-6 kerran jäsentelyvaiheella, jossa terapeutti ja asiakas luovat yhdessä alustavan hahmotuksen käsiteltävästä asiasta tai ongelmasta. Tämä hahmotus toimii pohjana terapian painopisteistä sopimiselle ja jatkotyöskentelylle. Terapiassa pyritään kehittämään asiakkaan itseymmärrystä ja lisäämään kykyä itsehavainnointiin, mikä lisää asiakkaan toiminnan joustavuutta ja avaa mahdollisuutta uudenlaisille suhtautumistavoille. KAT-terapiaa toteutetaan sekä lyhyenä (esim. 12-25 kertaa) tai pitkänä terapiana. 

 
 
 

Kriisi- ja traumaterapia

Kriisi- ja traumaterapiassa pyritään vähentämään psyykkisestä traumasta koituvia haittoja. Terapia suunnitellaan yksilöllisesti, jokaisen henkilöhistoria ja nykyinen elämäntilanne huomioiden. Traumaattiset tapahtumat voivat käsittelemättömänä jäädä mieleen irrallisina muistoina, tunteina, kehon aistimuksina ja kielteisinä uskomuksina itsestä. Traumaattiset tapahtumat voivat myös aiheuttaa mieleen tunkeutuvia mielikuvia, pelkoja, ahdistusta, turtumisen tunnetta tai esimerkiksi muistikatkoja. Terapiassa pyritään ensin häiritsevien oireiden hallintaan ja elämän vakauttamiseen. Sen jälkeen voidaan käsitellä traumoihin liittyviä muistoja turvalliseti ja hallitusti niin, että ne prosessoituvat osaksi omaa elämän tarinaa. Kriisiterapiaa toteutetaan yleensä lyhytkestoisempana kuin traumaterapiaa. Hoidon kesto suunnitellaan yksilöllisesti. 

Voimavarakeskeinen psykoterapia

Voimavarakeskeinen psykoterapia pohjautuu vahvasti asiakkaan omiin muutostavoitteisiin. Terapiassa painopiste on tulevaisuudessa ja mielikuvissa, joiden avulla pyritään pääsemään kohti tavoitteita. Terapiassa painotetaan ratkaisuja ongelmien sijaan. Asiakkaan omia oivalluksia ja ratkaisuja pyritään aktivoimaan terapian kuluessa ja tavoiteseurannasssa keskitytään onnistumisiin ja oppimiskokemuksiin. Voimavarakeskeistä psykoterapiaa toteutetaan yleensä lyhyenä (esim. 12-25 kertaa), mutta sen elementtejä voidaan käyttää myös osana pitkää psykoterapiaa. 

 
 
 

Psykoanalyyttinen psykoterapia

Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoanalyyttiseen teoriaan pohjautuvaa hoitoa. Psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa pyritään ymmärtämään ihmisen mielen sisäistä maailmaa suhteessa mielen tiedostamattomiin sisältöihin, niiden taustaan ja syntyhistoriaan. Psykoanalyyttisen psykoterapian tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia tavalla, joka edistää sisäistä eheytymistä ja muutosta. Psykoanalyyttista psykoterapiaa toteutetaan yleensä pitkänä terapiana (esim. 3 vuotta). 

Psykodynaaminen psykoterapia

Psykodynaaminen psykoterapia perustuu teoriaan tunteiden ja vuorovaikutussuhteiden kehityksestä sekä neurotieteiden tuomaan tietoon aivoista ja tunne-elämästä. Terapian tavoitteena on luoda turvallinen yhteistyösuhde, jossa voi kokea ja läpityöstää tunteitaan siten, että muutos mahdollistuu. Usein todellisten tunteiden äärelle pääseminen vaatii rohkeutta mennä ahdistuksen ja masennuksen, sekä erilaisten suojaavien toimintatapojen läpi. Psykodynaamista psykoterapiaa voidaan toteuttaa lyhyenä (12-25 käyntiä) tai pitkänä psykoterapiana (esim. 3 vuotta). 

 
 
 

Taideterapia

Taideterapia on terapiamuoto, jossa käytetään hyväksi erilaisia taiteellisia ilmaisumuotoja. Taiteen tekeminen ei kuitenkaan ole tavoitteellista. Terapian välineenä voi olla esimerkiksi kuvataide, musiikki tai kirjallisuus. Taiteen tekeminen voi auttaa asiakasta oivaltamaan uusia asioita itsestään ja persoonallisuudestaan. Taidetta työstetään ja tulkitaan yhdessä terapeutin kanssa. Terapian kesto suunnitellaan yksilöllisesti.